“Kurotat kätesi vain/ ja kas — se on kesää täynnä!” Toivotamme oheisten kesäisten naistenlehtien kansikuvien myötä kaikille blogin lukijoille mansikanmakuisia & poutaisia kesäpäiviä! Palaamme tutkimuksen pariin jälleen elokuussa. Luvassa on uusia kiinnostavia blogitekstejä, joten kannattaa seurata, mitä hankkeen kotisivuilla tapahtuu. Hyvää kesää!
Naistenlehti – lehti naisille? Naistenlehtiä pidettiin julkisessa keskustelussa pitkään vain viihdyttävänä kaupallisena tuotteena. Näkemys rakensi osaltaan eroa hyvän ja huonon journalismin välille. Kun naistenlehtien lukemistakaan ei pidetty uutisten seuraamiseen rinnastettavana kansalaistekona vaan kuluttamisena, naisille suunnattuja lehtiä ei myöskään tutkittu vakavasti otettavana journalismina. Vaikka sellaiset arvot, kuten yleisön palvelu, objektiivisuus, autonomisuus, välittömyys ja eettisyys hallitsevat puhetta
Mistä on naistenlehdet tehty? Lue lisää »
TV-toimittaja aborttia hakemassa Mielikuvat naistenlehtien käsittelemistä aiheista liittyvät usein naisten ulkonäköön, kotiin tai romantiikkaan. Naistenlehtien sisältö on kuitenkin oikeasti ollut edellä mainittujen ohella paljon muutakin. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii vuonna 1968 Anna-lehdessä julkaistu toimittaja Elina Simosen artikkeli TV-toimittaja Ritva Latolan “Abortti”. Jutussa kerrotaan Yleisradion tutkivasta journalistista Ritva Latolasta, joka halusi selvittää, yrittivätkö lääkärit hyötyä
Abortin anominen ja tutkiva journalismi naistenlehdissä Lue lisää »
Kenen näkökulmasta media tarkastelee maailmaa? Naistenlehdet ovat yhteiskunnallinen instituutio, jonka tunnetuimmat suomalaiset edustajat kuten Kotiliesi ja Anna ovat viettäneet viime vuosina juhlavuosia. Kotiliesi perustettiin vuonna 1922, Eeva vuonna 1933, Me Naiset vuonna 1952 ja Anna vuonna 1963. Kullakin lehdellä on laaja lukijakunta. Yhdestäkään näistä lehdestä ei ole laadittu omaa historiikkia, toisin kuin monista tunnetuista suomalaisista
Naistenlehdet tutkimuskohteena Lue lisää »
