Uusi näkökulma suomalaisiin naistenlehtiin

Naisten asialla -hankkeessa tutkimme suomalaisia naistenlehtiä yhteiskunnallisina vaikuttajina ja yhteiskunnallisen keskustelun foorumina. Naistenlehtiä pidetään usein pinnallisempana lehtijournalismin muotona kuin esimerkiksi sanoma- ja yleisaikakauslehtiä. Suomalaisilla naistenlehdillä on kuitenkin perinteisesti ollut vahva yhteiskunnallinen ote. Aiemmassa tutkimuksessa on osoitettu, että 1900-luvun alkupuolella naistenlehdet olivat tärkeä kanava naisliikkeen tavoitteiden ajamisessa. Kaupalliset naistenlehdet kuten Kotiliesi edistivät porvarillisen naisliikkeen tavoitteita ja työväen naisliikkeen päämääriä tuotiin julkiseen keskusteluun Toverittaren kautta.

Keskitymme Naisten asialla -hankkeessa naistenlehtien yhteiskunnalliseen rooliin 1960–1970-luvuilla. Tällöin yhteiskunta ja naisten asema kokivat useita muutoksia kaupungistumisen ja modernisaation myötä. Myös yhteiskunnallinen keskustelu uudistui yleisen politisoitumisen ja erilaisten yhteiskunnallisten liikkeiden esiinnousun myötä. Selvitämme, miten naistenlehdet ovat osallistuneet naisten aseman ja roolin määrittelyyn 1960–1970-luvuilla.

Keskitymme erityisesti niihin teemoihin, joita niin sanottu toisen aallon eli 1960–1970-lukujen feministinen liike nosti esiin: vaatimuslistalla oli abortin laillistaminen, lasten päivähoidon järjestäminen, naisten aseman parantaminen työelämässä ja perhevapaiden pidentäminen. Lisäksi feministit kritisoivat yhteiskunnan patriarkaalisia rakenteita. Iskulauseeksi muodostui: “Henkilökohtainen on poliittista!” Feministit halusivat kiinnittää huomiota yksityisiin elämänalueisiin, kuten seksuaalisuutta ja ruumiillisuutta koskeviin kysymyksiin.

Mikä “naistenlehti” on?

”Naistenlehti” on hankkeessamme sateenvarjokäsite, joka kattaa sekä kaupallisten kustantajien naistenlehdet (esim. Kotiliesi, Anna, Jaana) että naisten järjestölehdet (esim. Emäntälehti, Suomen Nainen, Tulevaisuus). Suomalaisia naistenlehtiä koskevassa tutkimuksessa naistenlehti on usein ymmärretty anglo-amerikkalaisen tutkimuksen mallin mukaisesti kaupallisena, muotiin ja kauneuteen keskittyvänä lehtenä. Tämä on rajannut suomalaisten naistenlehtien yhteiskunnallisuuden ja naisten järjestölehdet tutkimuksen ulkopuolelle.

Naisten asialla -hankkeen lähtökohtana on laajempi ymmärrys naistenlehdistä lehtinä, jotka on suunnattu naisille ja jotka käsittelevät naisia koskevia asioita.  

Lisäksi huomioimme, että jokainen naistenlehti pyrki erottautumaan muista naistenlehdistä suuntaamalla sisältönsä tietynlaiselle lukijakunnalle, esimerkiksi keskiluokkaisille tai työväenluokkaisille naisille. Laajemman naistenlehden käsitteen käytön kautta hankkeen tarkoituksena on tuoda esiin naistenlehdistön monipuolisuus ja moniäänisyys, problematisoida naistenlehden käsite sekä analysoida eri lehtigenreä edustavien lehtien yhtäläisyyksiä ja eroja.