Abortin anominen ja tutkiva journalismi naistenlehdissä

Kirjoittaja: Silja Turunen

TV-toimittaja aborttia hakemassa

Mielikuvat naistenlehtien käsittelemistä aiheista liittyvät usein naisten ulkonäköön, kotiin tai romantiikkaan. Naistenlehtien sisältö on kuitenkin oikeasti ollut edellä mainittujen ohella paljon muutakin. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii vuonna 1968 Anna-lehdessä julkaistu toimittaja Elina Simosen artikkeli TV-toimittaja Ritva Latolan “Abortti”.  

Jutussa kerrotaan Yleisradion tutkivasta journalistista Ritva Latolasta, joka halusi selvittää, yrittivätkö lääkärit hyötyä taloudellisesti oikeudestaan myöntää raskaudenkeskeytyksiä eli abortteja. Oikeasti Latola ei ollut jutuntekohetkellä raskaana, mutta hän kertoi psykiatrin vastaanotolla olevansa kahdeksannella raskausviikolla ja haluavansa abortin. Latola oli naimisissa ja hänellä oli entuudestaan kaksi lasta, mutta kuten hän kertoi vastaanotolla, hänen elämäntilanteensa ei kestäisi uutta lasta.

Lääkäri ehdotti Latolalle kirurgista aborttia, sillä samalla leikkauksessa voitaisiin suorittaa myös sterilisaatio. Lääkäri ilmoitti veloittavansa operaatiosta 600 markkaa, mutta suostui kirjoittamaan kuitin vain 200 markan laskulle. Tämän lisäksi Latolaa kehotettiin olemaan yhteydessä yksityisen puolen yöhoitajaan, joka pyysi vielä tuomaan 550 markkaa etumaksuksi abortista.

Lääkäreiden valta ja abortti

Latolan anoessa aborttia oli voimassa vuonna 1950 säädetty aborttilaki. Silloisen lain mukaan raskaudenkeskeytys voitiin myöntää lääketieteellisin perustein, jos ”raskauden jatkuminen tai lapsen synnyttäminen naisen sairauden, ruumiinvian tai heikkouden vuoksi aiheuttaisi hänen ruumiinsa tai sielunsa terveydelle vakavan vaaran”.  (Laki raskauden keskeyttämisestä, 82/1950, 1 §)

Ennen aborttilain muutosta vuonna 1970 lääkäreillä oli paljon enemmän tulkinnanvaraa, ja näin ollen myös suuri päätösvalta suhteessa myönnettäviin abortteihin. Lääkärin omista käsityksistä ja arvoista riippuen yksi nainen saattoi saada abortin, kun toiselle sitä ei myönnetty.

Erityisesti lakia tulkittiin ja kierrettiin mielenterveyden nojalla tehdyissä aborteissa. Ne sallivat lääkäreille laajat tulkinnalliset valtuudet. Esimerkiksi perhe-elämän aiheuttamasta uupumuksesta kärsivälle naiselle voitiin antaa mielenterveyteen liittyvä diagnoosi, jolloin raskaudenkeskeytys oli laillinen. (Turunen 2021)

Kuten Latolankin tapaus osoittaa, abortteihin myönteisesti suhtautuva lääkäri pystyi myöntämään laillisen abortin täysin terveelle naiselle mielenterveyden perusteella. Vaikka tällaista lääkäriä voidaankin tietyssä mielessä pitää edistysmielisenä, herää kuitenkin kysymys, mikä todellisuudessa motivoi lääkäreitä. Näkivätkö abortteja myöntäneet lääkärit työnsä tärkeänä naisia auttavana tekona vai yrittivätkö he vain hyötyä potilaistaan taloudellisesti?

Myös naisten oma toiminnallisuus oman olotilansa sanoittamisessa oli suuressa roolissa mielenterveyden nojalla myönnetyissä aborteissa. Sen sijaan että nainen totesi perhe-elämän väsyttävän häntä, hänen kannatti kuvailla omaa oloaan esimerkiksi ”psyykkisesti ja fyysisesti” uupuneeksi. Medikalisoimalla eli käyttämällä terveydenhuollon termejä kuvaamaan omaa terveydentilaansa mahdollisuudet saada abortti olivat paremmat. (Keski-Petäjä 2012).

Vuonna 1970 helsinkiläisen liikkeen näyteikkunassa oli esillä tupakka- ja ehkäisyvälineitä. Ehkäisyvälineiden käyttöön liittyi paljon ennakkoluuloja ja niiden ostamiseen häpeää. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

Vapaa abortti ja ehkäisyvalistus

Vaikka Latolasta tehdystä artikkelista isoimpana teemana nousi esiin lääkärin valta aborttien myöntämisessä, artikkelissa nostettiin myös esiin ehkäisyvalistuksen tarpeellisuus. Latolan mielestä voimassa oleva aborttilaki oli liian tiukka ja ajan ehkäisyvalistus puutteellista.

Epätoivottujen raskauksien yksi taustasyy oli tietämättömyys raskaudenehkäisystä, vaikeudet ehkäisyvälineiden saatavuudessa tai haluttomuus käyttää niitä. Ehkäisyvälineisiin liittyi erilaisia ennakkoluuloja, kuten esimerkiksi se, että ehkäisypillereiden pelättiin aiheuttavan lapsettomuutta. Tästä syystä Latolan mielestä tärkeintä oli antaa ehkäisyvälineistä oikeaa tietoa. Näin myös aborttien määrä laskisi.

Kohti vuoden 1970 aborttilakia

Anna-lehden artikkeli otti tutkivan journalismin kautta kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun tuomalla esiin voimassa olleen aborttilain ahtautta ja lakiin liittyneitä väärinkäytöksiä. Näin myöhemmin voimme todeta Latolan toiveiden ja ajatusten kuvanneen hyvin tuolloin vasta tulossa olleita muutoksia aborttilakiin.

Vuoden 1970 uudessa aborttilaissa otettiinkin huomioon paremmin sosiaaliset syyt aborttien anomisen taustalla. Uusi aborttilaki vastasi paremmin raskaudenkeskeytysten tarvetta yhteiskunnassa, se vähensi väärinkäytösten riskejä ja näin ollen myös lisäsi tasa-arvoa erilaisissa taloudellisessa asemassa olleiden naisten välillä. Laki antoi naisille enemmän valtaa myös suhteessa omaan kehoonsa.

Toimittaja Ritva Latola selvitti, millä perusteilla abortin saattoi saada 1960-luvun Suomessa. Kuva: Anna-lehti 1968.

Lue lisää

Keski-Petäjä, Miina 2012. Aborttitoiveet ja abortintorjunta: Raskaudenkeskeytyksen hakeminen 1950–1960-lukujen Suomessa. Väestöntutkimuslaitos Katsauksia E 45/2012. Helsinki: Väestöliitto.

Ritamies, Marketta 2006. Sinappikylvystä ehkäisypilleriin – Suomalaisen perhesuunnittelun historia. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 44/2006. Helsinki: Väestöliitto.

Simonen, Elina. 1968. TV-toimittaja Ritva Latolan “abortti. Anna, 31.12.1968, 36–37.

Suomen asetuskokoelma 1950. Laki raskauden keskeyttämisestä 17.2.1950/82.

Talpio, Niko 2019. Jaloa kansaa: Rodunjalostus lainsäädännön motiivina Suomessa 1935–1970. Julkaisematon pro gradu -tutkielma, Tampere: Tampereen yliopisto.

Turunen, Silja 2021. Tuhansia abortteja, tuhansia päätöksiä: Raskaudenkeskeytykset Suomessa vuosina 1969–1979. Julkaisematon kandidaatintutkielma, Jyväskylän yliopisto.

Vehmas, Ritva 2000. Degeneroitumisen ehkäisy: Eugeenisin perustein vuosina 1950–1970 määrättyjen sterilointien ja aborttien tarkastelua. Julkaisematon pro gradu -tutkielma, Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Scroll to Top