Hyvää kesää!

“Kurotat kätesi vain/ ja kas — se on kesää täynnä!” Toivotamme oheisten kesäisten naistenlehtien kansikuvien myötä kaikille blogin lukijoille mansikanmakuisia & poutaisia kesäpäiviä! Palaamme tutkimuksen pariin jälleen elokuussa. Luvassa on uusia kiinnostavia blogitekstejä, joten kannattaa seurata, mitä hankkeen kotisivuilla tapahtuu. Hyvää kesää!

Hyvää kesää! Lue lisää »

Mistä on naistenlehdet tehty?

Naistenlehti – lehti naisille? Naistenlehtiä pidettiin julkisessa keskustelussa pitkään vain viihdyttävänä kaupallisena tuotteena. Näkemys rakensi osaltaan eroa hyvän ja huonon journalismin välille. Kun naistenlehtien lukemistakaan ei pidetty uutisten seuraamiseen rinnastettavana kansalaistekona vaan kuluttamisena, naisille suunnattuja lehtiä ei myöskään tutkittu vakavasti otettavana journalismina. Vaikka sellaiset arvot, kuten yleisön palvelu, objektiivisuus, autonomisuus, välittömyys ja eettisyys hallitsevat puhetta

Mistä on naistenlehdet tehty? Lue lisää »

Ei enää kotitöitä!

Ajattele, jos töistä kotiin tullessasi ruoka olisi valmiina odottamassa, koti olisi siivottu ja pyykit pesty? Ruokailun jälkeen aikaa ei tarvitsisi käyttää tiskaamiseen, tulevien päivien ruokalistan suunnitteluun tai kaupassa käyntiin, vaan voisit viettää illan harrastusten tai perheen ja ystävien seurassa. Ja tämä toistuisi joka päivä. Varsinkin ruuhkavuosiaan elävän, työssäkäyvän pienten lasten vanhemman korvaan tämä kuulostaa mahtavalta,

Ei enää kotitöitä! Lue lisää »

Kirja-arvio: Kultahiekkaa ihmisten poluille — Martta Wendelinin elämä

Kirja-arvio teoksesta Päivi Ahdeoja-Määttä: Kultahiekkaa ihmisten poluille — Martta Wendelinin elämä. Docendo 2024. 383 s. ISBN 978-952-382773-8. Arvostelukappale saatu kustantajalta. Martta Wendelinin muuttumaton maailmankaikkeus Tuottelias taiteilija ja kuvittaja Martta Wendelin (1893–1986) tunnetaan parhaiten Kotilieden kansikuvista, lasten ja nuortenkirjojen kuvituksista sekä idyllisistä postikorteista. Hän maalasi myös paljon muotokuvia, maisemamaalauksia ja kukka-asetelmia. Wendelinin ura kuvittajana ja kuvataiteilijana oli

Kirja-arvio: Kultahiekkaa ihmisten poluille — Martta Wendelinin elämä Lue lisää »

Suomalaiset naistenlehdet naisten asialla 1900-luvun alussa

Ensimmäisen aallon naisliikkeestä toisen aallon feminismiin Naisten tasa-arvoisempaa asemaa ajava feministinen liike aktivoitui kansainvälisesti 1960–1970-luvuilla. Sitä alettiin pian kutsua toisen aallon feminismiksi. Feministit halusivat termin käytöllä tuoda esiin, että naisasia ei ollut vain 1960-luvun ilmiö, vaan että sillä oli paljon pidempi historia. 1800-luvulla naiset olivat alkaneet vaatia itselleen samoja oikeuksia kuin miehillä, esimerkiksi oikeutta kouluttautua

Suomalaiset naistenlehdet naisten asialla 1900-luvun alussa Lue lisää »

Tutkimusavustajan työpäivä

Tutkimusavustajana lehtihankkeessa Naisten asialla -tutkimushankkeessa käydään läpi 1960- ja 1970-lukujen suomalaisia naistenlehtiä. Lehtinimikkeitä on kymmeniä ja numeroiden määrä nousee tuhansiin. Uudessa blogipostauksessa hankkeessa vuonna 2023 työskennelleet tutkimusavustajat Silja Turunen ja Henna Tuomiranta kertovat, mitä ovat projektissa tehneet ja millaista työ naistenlehtien parissa on ollut. Silja Turunen kertoo: Tutkimusavustajan työnkuva voi olla hyvin laaja ja vaihteleva,

Tutkimusavustajan työpäivä Lue lisää »

Kun Suomi muuttui: Tutkija asiantuntijana TV:n dokumenttisarjassa

”Näin sut telkkarissa!” Joulun jälkeen 2023 Yle TV1 -kanavalla esitettiin uusi dokumenttisarja Kun Suomi muuttui – levottomat ajat 1961–1981. Kymmenenosainen sarja on edelleen Areenassa katsottavana (linkki sarjaan täällä). Marjo Vilkon käsikirjoittama, Antti Seppäsen ohjaama ja kirjailija Jari Tervon juontama dokumenttisarja käsittelee samoja teemoja kuin Naisten asialla -hanke eli suomalaisen yhteiskunnan muutoksia 1960–1970-luvuilla. Olikin kiinnostava nähdä,

Kun Suomi muuttui: Tutkija asiantuntijana TV:n dokumenttisarjassa Lue lisää »

Abortin anominen ja tutkiva journalismi naistenlehdissä

TV-toimittaja aborttia hakemassa Mielikuvat naistenlehtien käsittelemistä aiheista liittyvät usein naisten ulkonäköön, kotiin tai romantiikkaan. Naistenlehtien sisältö on kuitenkin oikeasti ollut edellä mainittujen ohella paljon muutakin. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii vuonna 1968 Anna-lehdessä julkaistu toimittaja Elina Simosen artikkeli TV-toimittaja Ritva Latolan “Abortti”.   Jutussa kerrotaan Yleisradion tutkivasta journalistista Ritva Latolasta, joka halusi selvittää, yrittivätkö lääkärit hyötyä

Abortin anominen ja tutkiva journalismi naistenlehdissä Lue lisää »

Hyvää joulua!

“Ja me toivotamm’!”/ “We Wish You a Merry Christmas!” Vuodenkierto ja vuotuiset pyhäpäivät on huomioitu myös naistenlehtien ulkoasussa ja sisällöissä. Joulu on Suomessa yksi tärkeimmistä juhlakausista, joka merkitsee monille rentoutumista ja loma-aikaa – mutta myös paljon kiireitä ja erilaisia valmisteluja. Loppuvuodesta lehdet sisältävät jouluisia ruokareseptejä, lahjavinkkejä sekä ohjeita kodin koristeluun. Myös joulukuussa ilmestyvien numeroiden kansikuvat

Hyvää joulua! Lue lisää »

Naistenlehdet tutkimuskohteena

Kenen näkökulmasta media tarkastelee maailmaa? Naistenlehdet ovat yhteiskunnallinen instituutio, jonka tunnetuimmat suomalaiset edustajat kuten Kotiliesi ja Anna ovat viettäneet viime vuosina juhlavuosia. Kotiliesi perustettiin vuonna 1922, Eeva vuonna 1933, Me Naiset vuonna 1952 ja Anna vuonna 1963. Kullakin lehdellä on laaja lukijakunta. Yhdestäkään näistä lehdestä ei ole laadittu omaa historiikkia, toisin kuin monista tunnetuista suomalaisista

Naistenlehdet tutkimuskohteena Lue lisää »

Scroll to Top