Pelkkää muotia, meikkiohjeita ja julkkisjuoruja?

Naistenlehdet tutkimuskohteena

Kirjoittajat: Arja Turunen & Anna Niiranen

Kenen näkökulmasta media tarkastelee maailmaa?

Naistenlehdet ovat yhteiskunnallinen instituutio, jonka tunnetuimmat suomalaiset edustajat kuten Kotiliesi ja Anna ovat viettäneet viime vuosina juhlavuosia. Kotiliesi perustettiin vuonna 1922, Eeva vuonna 1933, Me Naiset vuonna 1952 ja Anna vuonna 1963. Kullakin lehdellä on laaja lukijakunta.

Yhdestäkään näistä lehdestä ei ole laadittu omaa historiikkia, toisin kuin monista tunnetuista suomalaisista sanomalehdistä. Tämä heijastelee naistenlehtien ja yleisemmin aikakauslehtien asemaa tutkimuksen kohteena. Median ja yhteiskunnallisen keskustelun historian tutkimus kohdistuu yleensä sanomalehtiin. Naistenlehtien katsotaan sisältävän lähinnä muotia, meikkiohjeita ja julkkisjuoruja ja käsittelevän näitäkin aiheita kevyesti ja pinnallisesti.

Esimerkkinä – kun Naisten asialla -hankkeen johtaja Arja Turunen teki väitöskirjaansa (2011) suomalaisnaisten housujenkäytön historiasta vuosina 1889–1945, hänelle huomautettiin useampaankin kertaan, että tutkimuksen aineistona käytetyt naistenlehdet eivät ole ”luotettava” lähde. Niiden rinnalla tai sijaan olisi kommentoijien mielestä pitänyt tutkia esimerkiksi Suomen Kuvalehteä.

Suomen Kuvalehden tai sanomalehtien tapa käsitellä yhteiskunnallisia kysymyksiä ei kuitenkaan ole neutraali vaan se heijastaa ja uusintaa sukupuolittuneen julkisen keskustelun ja poliittisen toiminnan traditioita. Mediatutkijoiden Iiris Ruohon ja Laura Saarenmaan tutkimus (2011) esimerkiksi osoittaa, että Helsingin Sanomien politiikan toimitus antoi 1970–1980-luvuilla palstatilaa lähes yksinomaan miespolitiikoille, vaikka kansanedustajina ja ministereinä toimi useita vaikutusvaltaisia naisia. Naispoliitikot saivat äänensä kuuluviin lähinnä naistenlehdissä.

Turusen väitöstutkimus taas osoitti, että housukysymyksen kohdalla Suomen Kuvalehti lähinnä naureskeli aiheelle. Naistenlehdissä naisia sen sijaan opastettiin – hyvin asiapitoiseen sävyyn – käyttämään hiihtäessä housuja eikä hametta. Syy oli käytännöllinen: jalkoja ei palellut.

Median historiaa ja julkista keskustelua tutkittaessa olisi siis erittäin tärkeää sisällyttää mukaan myös naistenlehdet, jotta ei uusinnettaisi perinteisen uutismedian näkökulmaa ja rajauksia.

Suomalaiset naistenlehdet yhteiskunnallisen keskustelun areenana

Erityisesti suomalaiset naistenlehdet ovat perinteisesti olleet yleisaikakauslehden tyyppisiä, yhteiskunnallisesti orientoituneita lehtiä. Naisasialiikkeen lehdet ovat itse asiassa olleet vakiinnuttamassa naistenlehden konseptia Suomeen. Ensimmäiset säännöllisesti ilmestyneet suomalaiset naistenlehdet, 1800-luvun lopulla perustetut Koti ja Yhteiskunta sekä Nutid olivat naisasiajärjestöjen äänenkannattajia. Emäntälehti perustettiin vuonna 1903 marttajärjestön lehdeksi ja Työläisnainen vuonna 1906 työväenliikkeen naisten omaksi lehdeksi.

Ensimmäiset kaupalliset naistenlehdet Suomeen perustettiin 1920- ja 1930-luvuilla. Aiempi tutkimus on osoittanut, että niilläkin oli vahva kytkös aikakauden naisasialiikkeeseen. Ne ajoivat monia liikkeen tavoitteita kuten naisten oikeutta kouluttautua ja parannuksia sekä perheenemäntien että työssäkäyvien naisten asemaan.

Naisten asialla -hankkeessa tutkimme, millaista yhteiskunnallista keskustelua suomalaisissa naistenlehdissä käytiin 1960–1970-luvuilla. Suomalainen yhteiskunta ja naisten asema kokivat tuolloin useita muutoksia kaupungistumisen, modernisaation, elintason nousun ja hyvinvointivaltion rakentamisen myötä. Myös ajan poliittinen keskustelu oli tunnetusti hyvin vilkasta.

Naisten asemaa koskeva keskustelu uudistui 1960-luvulla, kun niin sanottu sukupuolirooliliike alkoi vaatia yhteiskunnan sukupuolittuneiden asenteiden ja rakenteiden purkamista. Se vaati abortin laillistamista, lasten päivähoidon järjestämistä, äitiysloman pidentämistä, isyysloman käyttöönottoa sekä työelämän udistamista siten, että myös naisten oli mahdollista edetä urallaan.

Feministinen liike syntyi Yhdysvalloissa 1960-luvun lopulla ja Suomessa se vakiinnutti asemansa 1970-luvun kuluessa. Liike kritisoi yhteiskunnan, kulttuurin ja tieteen patriarkaalisia rakenteita ja korosti henkilökohtaisen olevan poliittista. Feministinen liike vaati naisten elämään kuuluville kysymyksille enemmän huomiota niin yhteiskunnallisessa keskustelussa kuin päätöksenteossakin.

Yhdysvalloissa feministit hyökkäsivät naistenlehtiä vastaan. Feministien mukaan naistenlehdet ylläpitivät patriarkaalisia ja naisia alistavia valtarakenteita kauneus- ja meikki- ja muotisivujensa kautta. Suomalaisissakin naistenlehdissä käsiteltiin 1960–1970-luvuilla muotia, kauneudenhoitoa ja laihduttamista sekä seurapiiritapahtumia.

Naisten asialla -hankkeen lähtökohtana on huomio siitä, että aikakauden naistenlehdissä käsiteltiin kuitenkin aktiivisesti myös naisia koskevia yhteiskunnallisia kysymyksiä kuten naisten työssäkäyntiä, kotiäitien asemaa, aborttia ja lasten päivähoitoa. Tutkimme tarkemmin, mikä oli suomalaisten naistenlehtien suhde sukupuolirooliliikkeeseen ja feminismiin 1960–1970-luvuilla: miten sukupuolten tasa-arvon ja naisten aseman edistämisen kannalta keskeisiä kysymyksiä käsiteltiin? Miten sukupuolirooliliikkeeseen ja feminismiin suhtauduttiin?

Mikä ”naistenlehti” on?

Naisten asialla -hankkeessa ”naistenlehdellä” tarkoitetaan lehteä, joka on suunnattu naisille ja joka käsittelee naisia koskevia kysymyksiä. ”Naistenlehti” on täten sateenvarjokäsite, joka kattaa sekä kaupallisten kustantajien naistenlehdet (esim. Kotiliesi, Anna, Jaana) että naisten järjestölehdet (esim. marttajärjestön Emäntälehti, Suomen Naisten Demokraattisen Liiton Pippuri ja Kokoomuspuolueen Suomen Nainen).

Huomioimme siis, että jokainen naistenlehti pyrki erottautumaan muista naistenlehdistä suuntaamalla sisältönsä tietynlaiselle lukijakunnalle, esimerkiksi keskiluokkaisille tai työväenluokkaisille naisille. Laajemman naistenlehden käsitteen käytön kautta hankkeen tarkoituksena on tuoda esiin naistenlehdistön monipuolisuus ja moniäänisyys, problematisoida naistenlehden käsite sekä analysoida eri lehtigenreä edustavien lehtien yhtäläisyyksiä ja eroja.

Tervetuloa mukaan seuraamaan hanketta!