Call for Articles:

Opas aikakauslehtihistorian tutkimusmenetelmiin

Aikakauslehtiä käytetään runsaasti aineistona eri tieteenaloilla, kun tutkitaan erilaisia menneisyyden ilmiöitä ja tapahtumia. Tutkimuksen kumuloitumista ja hyödynnettävyyttä haittaa kuitenkin aikakauslehtitutkimuksen menetelmiä koskevan tiedon hajanaisuus.

Haemme artikkeliehdotuksia suomenkieliseen menetelmäoppaaseen, joka keskittyy aikakauslehtihistorian tutkimusmenetelmiin (tieteellinen vertaisarvioitu kokoomateos).

Menetelmäoppaan tarkoituksena on antaa tietoa aikakauslehdistä erilaisten yhteiskunnallisten ja kulttuuristen ilmiöiden käsittelijänä sekä esitellä erilaisia tapoja analysoida aikakauslehtien monipuolista sisältöä erityisesti silloin, kun kyse on historiallisesta lehtiaineistosta.

Menetelmäopas on monitieteinen eli se antaa tietoa aikakauslehtitutkimuksesta niin historiantutkimuksessa, kulttuurin-, kulttuurien- ja kulttuuriperinnöntutkimuksessa kuin yhteiskunnan tutkimuksessakin. Lisäksi teoksen tarkoituksena on kertoa aikakauslehdistä median muotona, joka koostuu erilaisista lehtityypeistä ja jonka sisällön muotoutumiseen ovat vaikuttaneet mediakentän yleinen kehitys, historian aikana muotoutuneet toimitustyön ja kustannustoiminnan konventiot sekä yhteiskunnalliset taustatekijät.

Artikkelit voivat käsitellä esimerkiksi toimittajan työtä, koulutusta tai alan ammattimaistumista. Kuva: Borgåbladetin henkilökuntaa, 1969, Museovirasto.
Artikkeleissa voi myös tutkia, miten aikakauslehti syntyy ja millaisia vaiheita toimitusprosessiin on eri aikoina kuulunut. Kuva: Toimitus suunnittelee Suomen Kuvalehden erikoisnumeroa vuonna 1978, Hannu Lindroos, Museovirasto.
Lehden ja lukijoiden välistä suhdetta ja aikakauslehtien merkitystä voi myös tarkastella kirjan artikkeleissa. Aikakauslehdet ovat tarjonneet viihdykettä esimerkiksi pitkillä junamatkoilla. Kuva: VR:n toisen luokan vaunu, n. 1930, Museovirasto.
  • Aikakauslehtien tekstisisällön analysointi: erilaiset tekstilajit, journalismin muodot, juttutyypit, palstat jne. sekä niiden muutos ja painoarvo lehdissä.
  • Visuaalisen sisällön tutkimus: kansikuvat, kuvien käyttö, mainokset, lehtikuvaajien työ, aikakauslehtien taittaminen, painotekniikan kehitys.
  • Tekstin ja visuaalisen sisällön keskinäinen vuorovaikutus.
  • Teoreettiset näkökulmat aikakauslehtiin ilmiönä ja tutkimuksen aineistona.
  • Aikakauslehtien poikkitieteellinen tutkimus.
  • Eri aikakauslehtigenret: yleisaikakauslehdet, naistenlehdet, miestenlehdet, sisustuslehdet, järjestölehdet, harrastelehdet, lasten- ja nuortenlehdet.
  • Lehden tekoprosessi: päätoimittajien, toimitussihteerien, toimittajien ja avustajien työ.
  • Lehden matka toimituksesta lukijalle: paino, markkinointi, tilaus- ja myyntikanavat.
  • Lehtikustantamisen ja toimittamisen taloudellinen konteksti.
  • Aikakauslehtialan yleinen kehitys ja yhteys yhteiskunnallisiin muutoksiin.
  • Lehtien ja niiden lukijoiden (tilaajien) välinen suhde.
  • Digitoitujen lehtiaineistojen tutkimus.

Vertaisarvioitavaksi tarkoitettujen artikkeleiden lisäksi voi ehdottaa myös lyhyempiä katsaustekstejä ja tietolaatikko-osuuksia.

Kiinnostavia tutkimusaiheita ovat aikakauslehtien visuaalinen sisältö, kuvitus sekä lehtikuvaajien työ. Kuva: Hopeapeili-lehden kansikuva (6/1963); Suomalaista muotia Leningradissa, Seppo Saves, 1963, Museovirasto.
Aikakauslehtien kirjo on ollut laaja. Tarjolla on ollut nimikkeitä eri tyyppisille lukijoille. Kuva: Lehtikioskin valikoimaa, 1970-luku, Taideteollinen korkeakoulu.
Aikakauslehtitarjontaa helsinkiläisessä kirjakaupassa tammikuussa 2026. Kuva: Anna Niiranen.
Artikkelit voivat käsitellä lehden matkaa toimituksesta lukijoille, kuten erilaisia markkinointi- ja myyntikanavia. Lehtikioskit ovat olleet osa kaupunkikuvaa myös Suomessa. Kuva: UA Saarisen kokoelma, 1948, Museovirasto.

Abstraktin suosituspituus on 200–300 sanaa. Liitä mukaan työotsikko, kuvaus tutkimuskysymyksistä, aineistoista, menetelmistä, teoreettisesta viitekehyksestä ja tuloksista/päätelmistä sekä lyhyt tutkijaesittely & yhteystiedot.

Lähetä abstraktisi kirjan toimittajille: Heidi Kurvinen (heidi.kurvinen@uib.no), Anna Niiranen (anna.a.niiranen@jyu.fi) ja Arja Turunen (arja.h.turunen@jyu.fi).

Abstraktien deadline on 1.4.2026. Päätökset ilmoitetaan toukokuuhun 2026 mennessä.

  • Abstraktien deadline 1.4.2026.
  • Kirjoittajille ilmoitetaan hyväksymisestä viimeistään toukokuussa 2026.
  • Valmiin artikkelin deadline 31.1.2027.
  • Vertaisarviointi keväällä 2027.
  • Teos ilmestyy loppuvuodesta 2027.
Naistenlehdet ovat yksi suosituimmista aikakauslehtigenreistä. Anna-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1963. Kuva: Anna-lehden kansikuva (17/1965).
Myös lapset ja nuoret on huomioitu omana lukijaryhmänään. Nuortenlehti Suosikki ilmestyi vuosina 1961-2012. Kuva: Suosikki-lehden kansikuva (1/1961).
Taloudelliset realiteetit ovat yksi olennainen osa lehtikustannusmaailmaa. Lehtiä on lakkautettu tai sulautettu muihin lehtiin. Aikakauslehti Viuhkan viimeinen numero ilmestyi syyskuussa 1965. Kuva: Uusi Viuhka -lehden kansikuva (18/1965).
Scroll to Top