Kevään viimeinen konferenssi

Kevään viimeinen konferenssi on ohi ja kesäloma voi alkaa. Tampereella järjestettiin toukokuun alussa 2025 XVI Nordic Labour History Conference, johon osallistui historiantutkijoita eri puolelta Pohjoismaita (ja myös niiden ulkopuolelta). Konferenssin järjestäjinä toimivat Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura (THPTS) sekä Tampereen yliopiston historian oppiaine. 

Naisten asialla -hankeen tutkijat Arja Turunen ja Anna Niiranen pitivät yhteisen esitelmän konferenssin kolmantena päivänä. Esitelmä ”Space for a New Woman: Labour Feminism in the Finnish Women’s Magazine Uusi Nainen in the 1960s and 1970s” käsitteli vasemmistolaista Uusi Nainen -lehteä. Esitelmässä vertailtiin vuosien 1968 ja 1975 vuosikertoja ja miten naisten asema oli niissä esillä.

Kerromme tässä postauksessa tutkimushankkeen tämänhetkiset kuulumiset ja päivitämme tulevia tapahtumia. Lisäksi tarjoilemme kaksi kesän autenttista drinkkiohjetta suoraan 1960-luvun naistenlehdestä.

Uusi Nainen – lehti uudenlaiselle naiselle

Uusi Nainen oli Suomen Naisten Demokraattisen Liiton (SNDL) julkaisema naistenlehti. SNDL oli Suomen Kansan Demokraattisen Liiton naisjärjestö ja nykyisen Vasemmistonaisten edeltäjä. Uusi Nainen oli vasemmistolainen puoluepoliittinen naistenlehti. Sitä julkaistiin vuosina 1945-2008.

Lehtikioskilla Uusi Nainen ei juuri eronnut muista myynnissä olleista naistenlehdistä. 1960-luvulla Uusi Nainen oli sekä sisällöllisesti että ulkoasultaan lähellä kaupallisia naistenlehtiä, kuten Me Naisia. Kerran kuussa ilmestyneessä lehdessä julkaistiin runsaasti käsityöohjeita ja muuta viihteellistä sisältöä.

Uuden Naisen julkaisija eli SNDL asetti tavoitteeksi houkutella mahdollisimman paljon lukijoita – niin tilaajia kuin irtonumeroidenkin ostajia – jotta lehden kustantaminen olisi kannattavaa. Siksi sisällön tuli kiinnostaa myös puolueen piiriä laajempaa lukijakuntaa. Vuonna 1968 lehdessä oli Me Naisiin verrattuna melko vähän poliittista sisältöä.

Vuonna 1975 lehden linja oli selvästi muuttunut. Uusi Nainen käsitteli työväenluokan naisten ongelmia monipuolisesti. Sen artikkeleissa kysyttiin esimerkiksi, miksi perheen oikeus työsuhdeasuntoon loppui, kun mies jäi pois töistä, vaikka vaimo olisi edelleen jatkanut saman työnantajan palveluksessa.

Vuosi 1975 oli YK:n kansainvälinen naistenvuosi. Tavoitteena oli nostaa esiin sukupuolten tasa-arvon ongelmia, edistää syrjinnän vastaista kehitystä ja parantaa naisten asemaa politiikassa, työelämässä ja perheissä. Uusi Nainen -lehdessä teemavuotta käsiteltiin muun muassa raportoimalla naisten asemasta eri maissa. Lehdessä ihasteltiin lasten päivähoitojärjestelmää DDR:ssä ja valiteltiin asenteiden vanhanaikaisuutta Ranskassa.

Uusi Nainen oli 1970-luvulla yksi Suomen suosituimmista naistenlehdistä. Vuoden 1979 levikkitietojen mukaan sillä oli 85 000 tilaajaa, siinä missä esimerkiksi Eeva-lehden levikki oli 86 000. Uuden Naisen linja keräsi tunnustusta myös lehtikentän ulkopuolelta: vuonna 1977 lehden päätoimittaja Suoma Lukander sai tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon.

1980-luvulla Uusi Nainen kohtasi monenlaisia ongelmia. Sen omistaja- ja kustantajatahot vaihtuivat ja talous sakkasi. Lehti lakkautettiin vuonna 2008.

Nootti, Neuvostoliitto ja nyky-Venäjä

Konferenssin ohjelmaan kuului myös vierailu uudessa Idänsuhteiden museo Nootissa. Entisen Lenin-museon tiloissa kevättalvella 2025 avattu museo avaa Suomen idänsuhteiden historiaa. Lenin-museo toimi Tampereella vuosina 1946–2024.

Nootin perusnäyttely käy läpi eri vaiheita ja tapahtumia, joita Suomen ja Neuvostoliiton ja Venäjän suhteissa on koettu viimeisen sadan vuoden aikana. Näyttelyn aikajana kuljettaa museokävijän Suomen itsenäistymisen ajoista 1917 aina nykypäivään asti. Suhteissa on ollut rauhallisempia kausia, jolloin maiden välillä on matkailtu, harrastettu kulttuurivaihtoa ja käyty kauppaa. Välillä on koettu vaikeita sota- ja kriisiaikoja ja poliittisia jännitteitä.

Museossa voi kuvauttaa itsensä lehtikuvaaja Kalle Kultalan valokuvasuurennoksen edessä yhdessä presidentti Urho Kekkosen, ulkoasianministeri Ahti Karjalaisen, Suomen Washingtonin-suurlähettilään Richard Seppälän sekä ulkoasianministeriön lehdistöpäällikön Max Jakobsonin kanssa. Havaijilla otettu kuuluisa ryhmäkuva rennosti pukeutuneesta ulkopolitiikan johdosta liittyy Suomen historian kuuluisimpaan noottiin loppuvuodesta 1961 (”noottikriisi”). Diplomaattikielessä nootilla tarkoitetaan valtion kirjallista kysymystä tai tiedonantoa, joka annetaan toiselle valtiolle.

Nootti on avoinna kesäkaudella eli kesä-elokuussa joka päivä kello 11–18. Museo sijaitsee osoitteessa Hämeenpuisto 28 (Puistotornin rakennus, kerros 2 1/2). Rakennus on monella tapaa historiallinen. Neuvostoliiton johtajat Vladimir Lenin ja Josif Stalin tapasivat siellä ensi kertaa vuonna 1905.

Tutkimus jatkuu jälleen elokuussa

Naisten asialla -hankkeen tutkijoita on mahdollista nähdä konferenssissa seuraavan kerran elokuun lopulla. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaari järjestetään Tampereella Työväenmuseo Werstaalla 25.–26.8.2025. Kaksipäiväisen seminaarin teemana on tänä vuonna ”Media ja työväki”. Tilaisuus on osallistujille maksuton, mutta siihen täytyy ilmoittautua 15.8.2025 mennessä. Lisätietoja seminaarista ja ilmoittautumisesta täällä.

Seminaarin keynote-puhuja on Naisten asialla -hankkeen tutkimustiimin jäsen, dosentti Heidi Kurvinen. Kurvinen pitää esitelmänsä aiheesta ”Uusi Nainen -lehti valta- ja vastajulkisuuden kohtauspaikkana 1945–1990”.

Myös Arja Turunen osallistuu seminaariin. Hän analysoi esityksessään, miten naiskysymystä käsiteltiin 1960–1970-lukujen Uusi Nainen, Suomen Nainen ja Me Naiset -lehdissä.

Tiedoksi myös, että tulossa on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa yhteistyössä järjestettävä muistitietokeruu naistenlehtien lukemisesta. Keruusta tiedotamme tarkemmin lähempänä ajankohtaa. Kannattaa kuitenkin jo alkaa muistella, mitä naistenlehtiä on lukenut ja tilannut ja millaista lehtien lukeminen on ollut.

Kesäpäivän viilennys

Naisten asialla -tutkimustiimi jää nyt kesälomalle. Sen kunniaksi tarjoilemme Suomen Nainen -lehdessä kesällä 1964 julkaistut kaksi ohjetta hellepäivien virkistysjuomiksi. Lehden mukaan ”kylmät juomat ovat erinomaisia siitäkin, että ovat nopeita valmistaa ja niitä voi sekoittaa saatavilla olevista aineksista. Niistä voi tehdä hyvinkin ravitsevia tai sitten ihan keveitä virvoitusjuomia, aivan tarpeen mukaan.” Tarjolla on yksi juoma teenjuojille ja yksi kahvin ystäville.

Juomiin voi halutessaan tehdä ”huurrereunan” lehden ohjeen mukaan: reunaa pyyhkäistään ensin sitruunamehulla ja lasi kastetaan sen jälkeen sokerissa. Nautitaan lomatunnelman kera!

Sitrustee

1 dl sokeria

2 dl vettä

2 dl voimakasta, kylmää teetä

2 dl ananasmehua

2 dl appelsiinimehua

½ dl sitruunamehua

sokeria

1 pullo Ginger alea

appelsiinin- ja kurkun viipaleita

Sokeri ja vesi kiehautetaan ja jäähdytetään. Siihen lisätään tee, ananasmehu, appelsiini- ja sitruunamehu. Sokeria lisätään maun mukaan. Juuri ennen tarjoamista lisätään Ginger ale, ja tee tarjotaan hyvin jäähdytettynä murskatun jään ja appelsiini- ja kurkunviipaleiden kanssa.

Jääkahvi

hyvin voimakasta, kylmää kahvia

hyvin voimakasta, kylmää maitokaakaota

sokeria, hieman kanelia ja neilikkaa

jäätä

kermavaahtoa

Kahvi ja kaakao sekoitetaan ja maustetaan runsaasti sokerilla ja hiukan kanelilla ja neilikalla. Seos kaadetaan laseihin, joihin lisätään murskattua jäätä ja sokerilla maustettua kermavaahtoa.

Toivotamme tämän postauksen myötä lempeitä kesäpäiviä kaikille.