Konferenssiterveiset Leidenista

Kirjoittajat: Anna Niiranen & Arja Turunen

Konferenssin päävenue sijaitsi Lipsius-rakennuksessa. Rakennus on nimetty Justus Lipsiuksen (1547-1606) mukaan, joka oli flaamilainen filosofi ja humanisti. Kuva: Anna Niiranen.

Back to the ESSHC!

Matkaterveiset Hollannista! Naisten asialla -hankkeen koko tutkimustiimi osallistui maaliskuun lopulla 2025 Leidenin yliopistokaupungissa järjestettyyn European Social Science History -konferenssiin, joka keräsi toista tuhatta osallistujaa ympäri Eurooppaa ja myös Euroopan ulkopuolelta.

European Social Science History -konferenssia (tuttavallisemmin ESSHC) järjestää samanniminen tieteellinen seura. Konferenssin tarkoituksena on tuoda yhteen historiantutkijoita, jotka hyödyntävät tutkimuksessaan yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja näkökulmia.

Konferenssi järjestetään joka toinen vuosi vaihtuvassa eurooppalaisessa yliopistokaupungissa. Konferenssin työryhmien kokoamisesta vastaavat eri teemoihin keskittyvät verkostot, joita on yhteensä 27. Verkostot kattavat aiheet lapsuuden historiasta antiikin tutkimukseen ja tieteen historiasta muistitietotutkimukseen.

European Social Science History -konferessi Leidenissa oli yhteensä nelipäiväinen, keskiviikosta lauantaihin. Konferenssissa riitti runsaasti ohjelmaa ja lukuisia rinnakkaisia työryhmiä ja kokoontumisia aamusta iltaan. Ensimmäiset sessiot alkoivat puoli yhdeksältä aamulla ja viimeiset päättyivät puoli seitsemän illalla. Yhteisiä keynote-luentoja ei ollut.

Naisten asialla -hankkeen tutkijat pitivät esitelmänsä sukupuolen, seksuaalisuuden ja kulttuurin historian tutkimuksen verkostojen työryhmissä. Hankkeen johtaja Arja Turunen esiintyi työryhmässä, joka keskittyi tarkastelemaan reproduktion historiaa, käytäntöjä ja kokemuksia Pohjoismaissa. Esitelmät käsittelivät raskauden ehkäisyn käytäntöjä ja menetelmiä sekä aborttia. Turunen tarkasteli esitelmässään, miten Yhdistys 9 toimi abortin vapauttamisen puolesta 1960-luvulla ja kuinka aiheesta keskusteltiin naistenlehdissä.

Hankkeen tutkijatohtori Anna Niiranen puhui lehtikeskustelusta, jota Suomessa käytiin 1970-luvulla synnytyksen kivunlievityksestä. Tutkijatohtori Heidi Kurvinen taas oli osa sessiota, joka käsitteli Suomen Yleisradion historiaa. Kurvisen esitelmä keskittyi Ylen koululaisille tarjoamaan ohjelmistoon vuosina 1934-2011.

Leidenin yliopisto on Alankomaiden vanhin, perustettu vuonna 1575. Latinankielisen moton mukaan Leidenin yliopisto on ”vapauden linnake”. Kuva: Anna Niiranen.
Naisten asialla -hankkeen tutkija Heidi Kurvinen matkalla konferenssiin. Taustalla näkyy Hollannin vanhin kasvitieteellinen puutarha Hortus Botanicus Leiden. Kuva: Anna Niiranen.
Näkymä kasvitieteellisen puutarhan puolelta. Kuva: Anna Niiranen.
Matkalla konferenssilounaalle. Kaupungissa on paljon portteja, joista osa sijaitsee yleisillä kulkureiteillä, osa taas johtaa yksityispihoihin. Kuva: Anna Niiranen.
Konferenssin iltatilaisuus järjestettiin keskiaikaisessa Pieterskerkissa. Rakennus ei toimi enää kirkkona. Iltatilaisuudessa kuultiin puheita ja musiikkiesityksiä. Puheissa otettiin rohkeasti kantaa tutkimuksen vapauteen. Kuva: Anna Niiranen.
Naisten asialla -hankkeen johtaja Arja Turunen Leidenissa. Kaupungin vanhan osan rakennuskanta koostuu pitkälti erivärisestä tiilestä. Kuva: Anna Niiranen.

Leiden – kissojen ja kanavien kaupunki

Leiden on vanha yliopistokaupunki Etelä-Hollannissa, noin neljänkymmenen kilometrin ja reilun puolen tunnin junamatkan päässä Amsterdamista. Kaupungissa on 124 000 asukasta. Yliopisto on perustettu 1500-luvun lopulla, ja se on Alankomaiden vanhin.

Leiden on kuvauksellinen ja ajallisten kerrostumien kaupunki. Vanhaa keskusta-aluetta halkovat idylliset kanavat ja pienet sillat. Siellä on paljon kapeita kujia ja mutkittelevia katuja. Kaikki on kävelyetäisyyden päässä: yliopiston rakennukset, museot, kahvilat ja lukuisat ravintolat. Pyöriä ja pyöräilijöitä on joka puolella, ja myös alueen joukkoliikenne toimii hyvin. On helppo ymmärtää, miksi Leidenia on kutsuttu pikku-Amsterdamiksi.

Kaupungin äänimaisema on myös omanlaisensa. Kirkonkellot kumisevat tasatunnein (kaupungintalon kulmilla voi kuulla erityisen hienon soittoäänen), mustarastaat laulavat puistoissa ja ihmiset istuvat ulkona ravintoloiden terasseilla kanavien varrella tai kotiensa edustalla.

Historian ystäville kaupungissa on monta kiinnostavaa museota. Ehdimme nähdä niistä kaksi – Rijksmuseum van Oudheden esittelee arkeologisia löytöjä Egyptistä, antiikin Kreikasta ja Roomasta sekä nykyisen Hollannin alueelta. Varsinkin museon egyptiläisten esineiden kokoelma teki vaikutuksen laajuudellaan. Museo on perustettu vuonna 1818.

Wereldmuseum Leiden taas on etnologinen museo, jonka kokoelmat ovat peräisin ympäri maailmaa, kuten Kiinasta, Japanista, Latinalaisesta Amerikasta ja Afrikan eri osista. Museo on avattu vuonna 1837, ja se on osa laajempaa etnologisten museoiden verkostoa Hollannissa.

Seuraavan kerran eli vuonna 2027 ESSHC-konferenssi järjestetään Lyonissa Ranskassa. Naisten asialla -hanke taas on seuraavaksi esillä toukokuussa 2025 Tampereella järjestettävässä konferenssissa XVI Nordic Labour History Conference. Nähdäänpä ehkä siellä!

Leiden on kanavien ja tiilisten talojen kaupunki. Kuva: Anna Niiranen.
Rijksmuseum van Oudheden esittelee antiikin aarteita Egyptistä, Roomasta ja Kreikasta. Museorakennus on yhdistelmä vanhaa ja uutta arkkitehtuuria. Kuva: Anna Niiranen.
Rijksmuseum van Oudhedenmuseolla on 180 000 esineen kokoelma. Varsinkin sen egyptiläinen osasto on hieno. Kuva: Anna Niiranen.
Museorakennuksen toinen kerros keskittyy antiikin Kreikkaan ja Roomaan. Kuva: Anna Niiranen.
Yksi museon aarteista: suurikokoinen kamee (300 jaa.) on ollut lahja keisari Konstantinus Suurelle. Kuva: Anna Niiranen.
Wereldmuseum Leidenin pihalla kukkivat kirsikkapuut. Tulossa oli hanami-juhla. Museokaupassa myynnissä oli museon omista pihapuista tehtyä kirsikkasaippuaa. Kuva: Anna Niiranen.
Kevät teki tuloaan Leideniin. Suurimmassa osassa puita ei vielä ollut lehtiä. Kuva: Anna Niiranen.
Leiden on myös kissojen kaupunki. Kissat liikkuivat vapaina kanavien varsilla, kaduilla ja pihoissa. Kuva: Anna Niiranen.
Kaupungin tunnuksen, kaksi punaista avainta ristikkäin valkoisella taustalla, voi nähdä joka puolella Leidenia. Leidenin kaupungintalon fasadi on 1500-luvun lopulta. Kuva: Anna Niiranen.
Leidenin juutalaisten asukkaiden kohtalosta toisessa maailmansodassa muistuttavat kompastuskivet yliopiston kirjaston edustalla. Kuva: Anna Niiranen.
Leidenin tunnetuin asukas, hollantilaisen taiteen kultakauden mestarimaalari Rembrandt syntyi Leidenissa vuonna 1606. Taiteilijan alkuperäinen lapsuudenkoti ei ole säilynyt. Kuva: Anna Niiranen.
Leiden on myös kirjojen kaupunki. Kaupungin rakennusten seinistä voi bongata eri kielisiä runoja eri vuosisadoilta. Kuva: Anna Niiranen.
Leidenin kaupunkikuvaan kuuluvat polkupyörät ja pyöräilijät. Kuva: Anna Niiranen.
Scroll to Top